Syksyn kurajakso jäi onneksi tänä vuonna varsin lyhyeksi. Pakkanen ja valkoinen lumipeite on säästänyt minun monelta koirien pesemiseltä ulkoilujen jälkeen. Lumesta on ollut koirille paljon iloa. Ne nauttivat lumessa temmeltämisestä ja lumi tietenkin pöllyää setterimäisessä menossa

Meillä ovat jatkuneet syksyllä aloittamamme harrastukset. Dooriksen kanssa saimme agilityn alkeiskurssin käytyä ja nyt jatkamme oman ryhmämme harjoitusvuorolla aina maanantaisin. Dooris nauttii agilitystä ja se hoksaa tehtävät nopeasti. Sanonkin harjoituksissa, että Dooris oppii kyllä asiat nopeasti, tosin kuin ohjaaja Tunnin harjoitusvuoro tuntuu kuluvan hetkessä, kun on mielenkiintoista tekemistä ja mukava harjoitteluporukka. Niin, ja kyllä Lappeenrannan agilityurheilijoiden halli on oiva harjoittelupaikka talvisessa viimassa!

Ramonan kanssa olemme aloitelleet vetokoirajuoksua. Ramonan luontainen kyky vetää on näin saanut tarkoituksensa. Tuntuu hyvältä, kun ei aina tarvitse olla "riivinrautana" kitkemässä vetoa pois, vaan voi vaikka välillä kannustaa vetämään lisää. Lisäplussana tässä lajissa on tietysti se, että oma kunto nousee kohisten. Juoksun avulla on hyvä harjoitella vetolajien käskyjä. Kun vetokäskyt alkavat olla jotenkin hallinnassa, voisi hiihtokelien alkaessa kokeilla vetohiihtoa. Pikkusen kyllä hirvittää yhdistelmänä Ramonan vahva vetohalu ja minun hiihtotaidot Ehkä kuitenkin hankin se pikalukon vetohihnaan ennen vetohiihdon kokeilemista, niin vältytään pahimmilta katastrofeilta...

 

 

Viime viikonloppuna käväisimme harjoittamassa koiria fasaaneilla. Kuparisen tilalla Rantasalmella on hyvät harjoitusmaastot ja fasaaneja myynnissä harjoitteluun. Sää harjoituspäivälle ei ollut paras mahdollinen. Pakkanen kiri aina -13 asteen tuntumaan ja talvinen viima puretui läpi pipon peltoaukeilla. Koirilla tuulen pyöriminen vaikeutti linnun havaitsemista, varsinkin kun niillä ei ole aiempaa kokemusta fasaaneista. Dooris päätti heti ensi metreillä, että se ei tälläisessä kelissä tee mitään. Ramonaa ei keli niinkään haitannut ja se osoitti innokkuutensa lintutyöskentelyyn. Ensimmäisen törmäyksen jälkeen Ramona näytti meille seisontoja ja ylösajoja. Peräänmenoa emme saaneet tällä kertaa pystäytettyä, kun fasaanit lähtivät lentoon juosten ja matalalla lentäen. Näin ollen koiran lintutyöstä ei ammuttu yhtään lintua.

Kokemuksena fasaanilla harjoitteleminen oli mukavaa. Menemme ehdottomasti uudestaan Kuparisen tilalle koiriamme harjoittamaan. Mutta ensi kerralla sää voisi olla suopeampi

(http://sheepdogs.nettisivu.org/metsastysta/)

 

 

Leppoisia pakkaspäiviä ja ulkoiluhetkiä!